Heidi Matkaselkä Hajatelmia yhteiskunnallisista asioista jo vuodesta 1981. Tavoitteena tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen yhteiskunta.

Yliopisto ja ammattikorkeakoulu tappelivat. Kumpi voitti?

Olen opiskelija-aktiivina toimiessani päätynyt usein keskustelemaan siitä, mikä erottaa yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelun toisistaan. Mielipiteitä ja ajatuksia aiheesta on toki monia, mutta jos tässä yhteydessä jätän pois kauniit tarinat tiedeyhteistöstä ja keskityn niihin asioihin, jotka koskettavat opiskelijan jokapäiväistä arkea ja elämää keskeisesti.  Huomautan tässä yhteydessä, että kirjoitan lähinnä omasta näkökulmastani ja on hyvin mahdollista, että tilanne vaihtelee yliopistoittain, tiedekunnittain tai ammattikorkeakouluittain. Teen kuitenkin sen verran yleistystä, että olen kuullut näin olevan myös joissakin korkeakouluissa muuallakin.

Otetaan aluksi poikkitieteellisyys. Ammattikorkeakoulussa opiskelevat ovat melko tarkkaan sidottuja oman koulutusohjelmansa kurssitarjontaan, eikä valinnanvapautta kovinkaan paljon ole. Joissakin oppilaitoksissa ei ole edes käytännössä mahdollista suorittaa kursseja enemmän kuin tutkinnon laajuudeksi on merkattu. Tämä tarkoittaa siis sitä, että opiskelija suorittaa pakollisten opintojen lisäksi vain pienen osuuden itse valitsemiaan kursseja. Yliopistossa taas on mahdollista ottaa opintoja sivuaineiksi myös muista tiedekunnista eikä suoritettavien opintojen määrää ole tarkasti rajattu. Tällaiset mahdollisuudet antavat opiskelijalle paljon paremmat eväät kehittää itseään ja laajentaa tutkintoaan itseään kiinnostavilla aiheilla. Ei ammattikorkeakouluissa turhaan huudeta vuodesta toiseen tarvetta päästä pois putkitutkinnosta.

Sitten se paljon puhuttu terveydenhuolto. Ammattikorkeakoulujen opiskelijat eivät muutamaa kokeilupaikkakuntaa lukuunottamatta pääse nauttimaan niin hienosta edusta kuin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS ja sen laadukkaat palvelut. Vaikka pakollisesta terveydenhoitomaksusta voidaan olla montaa mieltä, YTHS:n palvelut ovat kuitenkin etu, josta minä en olisi ihan heti valmis luopumaan. Ammattikorkeakoulujen opiskelijat ovat kunnallisten palvelujen piirissä ja palvelujen saaminen tuntuu joskus olevan opiskelupaikkakunnan hyväntahtoisuuden varassa. Pääset tai et pääse, päätös tästä tuntuu joskus olevan pitkän ja lyhyen tikun vetämisen varassa. Tämä on väärin ja tasa-arvoisuutta korkeakoulujen välillä on hyvin vaikea löytää.

Mutta koska kolikolla on myös kääntöpuolensa, löytyy ammattikorkeakoulustakin paljon hyvääkin. Vaikka yliopistoa usein tituleerataan tiedeyhteisöksi ja vieläpä arvostetuksi sellaiseksi, kyllä minä laadukkaampaa opetusta ja tiedon jakamista olen saanut ammattikorkeakoulussa. Lieneekö kyse siitä, että ammattikorkeakouluissa opettavilta vaaditaan edes jonkinlaista pedagogista pätevyyttä? Kun opintojen jossakin vaiheessa on kaivannut tukea ja neuvoja, niitä on aina saanut. Yliopistossa kaikki tuntuu olevan kiven alla. Yhteisöllisyydestä ei mielestäni voi puhua edes sivulauseessa. Minä en ole sitä koskaan löytänyt yliopistosta.

Myös ylioppilaskuntien ja opiskelijakuntien pakkojäsenyys, tai kauniimmin ilmaistuna automaatiojäsenyys, on herättänyt keskustelua. Yliopistossa opiskelevien on pakko maksaa ylioppilaskuntansa jäsenmaksu voidakseen ylipäänsä opiskella koko laitoksessa. Jos et maksa, ei ole opiskeluoikeuttakaan. Ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien automaatiojäsenyyttä on perusteltu useilla argumenteilla, mutta sitä ei kuitenkaan tänä päivänä ole olemassa. Yksi perustelu vapaaehtoiselle jäsenyydelle on ollut perustuslailliset oikeudet kuulua tai olla kuulumatta järjestöön tai yhdistykseen. Onko yliopisto-opiskelija sitten perustuslain ulkopuolinen taho, koska hänen pakkojäsenyyttään ei monikaan edes viitsi kyseenalaistaa?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän AkiPulli kuva
Aki Pulli

Tuo pakkojäsenyys on ihan valiidi kommentti. Sinänsä YTHS-osuus, joka alle 50 €/vuosi on se minkä koen mielekkääksi maksaa, muuten ylioppilaskunnan "palvelut" ovat hiukan kyseenalaisia. Silti, vaikka asiasta valitettaisiin ja valitus menisi läpi, homma korvamerkittäisiin "opiskelijamaksuksi", josta muutama euro yliopistolla ja loput YTHS:lle ja ylioppilaskunnalle. Ei siis välttämättä mielekäs tapa lähteä taistelemaan tuulimyllyjä vastaan.

Muuten olen sitä mieltä, että sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa on hirveästi koulutuksellista ilmaa ja ammattikorkeakoulujen rahoitus haisee kauas. Mikä rahoitustekninen insentiivi saa ammattikorkeakoulut järjestämään pääsykokeita kymmenillä ulkomaiden paikkakunnilla ja houkuttelemaan opiskelijoita kehitysmaista ja muualta tutkintoja suorittamaan? En sinänsä väitä, että se on väärin, mutta asiasta pitäisi käydä julkista keskustelua ja argumentit puolesta ja vastaan olisi heitettävä tiskiin, samoin kuin se, onko noiden opiskelupaikkojen rahoitus esimerkiksi osin jollain kehitysapumomentilla, mitä ne usein de facto ovat.

Käyttäjän HeidiMatkaselk kuva
Heidi Matkaselkä

Minäkin maksan sen summan ihan mielelläni, koska minulle kelpaavat myös YTHS:n palvelut. Pakkojäsenyydessä on kuitenkin herättää mielenkiintoa se, että miksi ammattikorkeakoulujen opiskelijoilla on vapaus valita jäsenyytensä ja taas yliopisto-opiskelijalla ei. Ei se ainakaan perustuslakiin voi nojata.

Käyttäjän AkiPulli kuva
Aki Pulli

Kuten sanoin, vaikka asiassa ei ole mitään mieltä, saattaa nykytila iolla kuitenkin opiskelijan kannalta parempi kuin mahdollisesti valituksen kautta aikaansaatava "sama paska eri paketissa mutta kalliimmalla" -ratkaisu, johon usein moiset valitukset saattavat johtaa.

Käyttäjän HeidiMatkaselk kuva
Heidi Matkaselkä

Minä odotan ammattikorkeakoulujen YTHS-kokeilun tuloksia ja johtopäätöksiä mielenkiinnolla. Ne voivat olla askel hyvin moneen suuntaan.

Petri Haapa

Ammattikorkeakoulu-uudistuksella saatiin kertaheitolla ja hokkus-pokkus-tempulla lisättyä suomalaisten korkeakoulutettujen osuutta.

Käyttäjän HeidiMatkaselk kuva
Heidi Matkaselkä

Tarkentaisitko hieman ajatustasi tästä asiasta?

Petri Haapa

Silloin aikoinaan kun opistojen nimet muutettiin ammattikorkeakouluiksi, niin mikään ei muuttunut. Ei opettajien koulutustaso, eikä opiskelijoiden taso. Pikku hiljaa on saatu opettajien koulutustasoa nostettua, mutta edelleen on trendinä näköjään se, että ammattikorkeakoulu on paikka niille, jotka eivät pääse opiskelemaan samaa alaa yliopistossa. Erityisesti kauppatieteiden ja insinööritieteiden kohdalla tämä pätee. Kuitenkaan esimerkiksi nykyiset AMK-insinöörit eivät kykene valmistuttuaan korvaamaan entisiä opistoinssejä eikä heidän teoriaosaamisensa riitä alueille, joissa dippainssi on omimmillaan

Käyttäjän HeidiMatkaselk kuva
Heidi Matkaselkä

Olen opiskellut itse ammattikoulussa, ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa. Minusta ammattikorkeakoulua ja yliopistoa ei ole edes tarpeen koulutusten osalta verrata keskenään, koska niiden lähtökohdat ovat erilaiset. Niiden tarkoitus ei edes ole yrittää olla vastaanlaisia opinahjoja. Niiden tarkoitus on valmistaa ihmisiä täysin eri tehtäviin. Se on kuitenkin nykyisellään hyvä, että ammattikorkeakoulusta on helppo siirtyä tekemään maisteriopintoja yliopistoon jos ylempi korkeakoulututkinto kiinnostaa. Itsekin olen näin tehnyt ja todennut ammattikorkeakoulun hyväksi väyläksi.

Vaikka yliopistossa olenkin, en ole koskaan ymmärtänyt sen hohdokkuutta ihmisten silmissä. Maisteritutkinnon tekeminen ei ole tuonut osaamiseeni yhtään mitään lisää. Yliopistossa pärjää kun muistaa asioita ulkoa ja pystyy tarpeen tullen argumentoimaan hienosti. Ammattikorkeakoulussa minulta sentään odotettiin tekemisen tasolla jonkinlaista osaamista, että kurssit ylipäänsä pystyi läpäisemään.

Petri Haapa

Miksi sitten kaikki AMK:t yrittävät olla vastaavanlaisia opinahjoja kuin yliopistot. Minä en ole koskaan opiskellut ammattikoulussa saati sitten ammattikorkeakoulussa, mutta tyttärelläni, joka opiskelee yliopistossa, on minulle todennut monta kertaa, että hänellä on muutama tuttu opiskelukaveri, jotka ovat opiskelleet vuoden tai pari AMKssa, kun eivät ole heti yliopistoon päässeet ja todenneet, että kyllä se opiskelu AMK-tasolla oli aika kuppaista.

Käyttäjän HeidiMatkaselk kuva
Heidi Matkaselkä

Yrittävätkö todella kaikki? Mainitsit esimerkkinä liiketalouden ja tekniikan.. Näillä aloilla on se ongelma, että ihmisiä koulutetaan ihan liikaa. Onko siis mikään ihme jos koulutustaan vastaavaa työtä on monien vaikea löytää?

Petri Haapa

Minusta perustavaa laatua oleva ongelma lähtee teknisillä aloilla siitä, että enää ei kouluteta niitä oikeita työnjohtotöitä osaavia teknikkoja ollenkaan, vaan kaikki teknisen alan tyypit pyrkivät sinne kirjoituspöydän taakse, kun itsekin tiedostavat, ettei heistä AMK-koulutuksella työnjohtajiksi ole.

Muistan, kun itse joskus useampi kymmenen vuotta sitten aloittelin peruskoulun opettajan tehtävissä ja ihmettelin opettajainhuoneessa, että mihin ihmeeseen peruskoulun ope ylempää korkeakoulututkintoa tarvitsee. Tähän eräs vanhempi kollegani vastasi, että kun aika kuluu, niin ymmärrät miksi ja mihin.

Käyttäjän aleksin kuva
Aleksi Tiensuu

Kajaanissa AMK veti ainakin pataan teidän tiedekuntaa ja komijasti. (TOL joutui pakenemaan paikkakunnalta, kun ei kyennyt kilpailemaan opiskelijoista.) En ole missään saanut niin hyvää opetusta kuin KAJAKin peliohjelmointikursseilla. Siellä oli vapautta olla luova, haasteita, motivoiva ilmapiiri ja osaamista. Tietysti tässä asetelmassa on poikkeuksellisen kovatasoinen AMK-opintolinja ja heikkotasoinen laitos vastakain.

Hassua on, että näyttää ihan siltä, että yliopistot ja AMK:t toimivat varsin samalla tavalla, vaikka niillä pitäisi olla aivan toisenlaiset roolit, mm. tieteellisiä julkaisuja pusketaan hirveästi ulos ammattikorkeakouluistakin. Eiköhän meillä ennenpitkää tule olemaan vaan kasa epämääräisiä ja vähemmän epämääräisiä yliopistoja, samalla tapaa kuin Englannissa... tästä maalailtiin uhkakuvia jo silloin ammattikorkeakouluja perustettaessa.

Millaiseksi sinä koet mahdollisuudet suuntautua kapealle sektorille laitoksellanne? Entäpä kuinka joustavia koet kurssien olevan sisältötasolla?

Käyttäjän HeidiMatkaselk kuva
Heidi Matkaselkä

Kajaanista lähdettiin muistaakseni samoihin aikoihin ajamaan alas myös opettajakoulutusta, muistanko oikein? TOL on ja on ollut pulassa monelta osin. Valtavat säästöpaineet iskivät ja yliopistolla käytiin yt:t. Jos opiskelijoita ei Kajaaniin riittänyt, ei se ole ruusuista ollut Oulussakaan. TOL joutui alentumaan pois norsunluutornistaan, eli uusista hienoista (ja kalliista) tiloista. Opiskelijat eivät valmistu ja maisterikoulutus muutettiin englanninkieliseksi, koska rahaa kaksien kurssien järjestämiseen ei ole. Henkilökunta on riekaleina eikä siinä ilmapiirissä kovin innovatiivisia olla.

Riittääkö edellä kirjoitettu kuvaamaan laitoksemme tilaa tarpeeksi hyvin? Minun ongelmani (ja motivaation karkaamisen syy) on ollut se, että vuosi opintojen aloittamisen jälkeen kuulin, ettei suuntautumisvaihtoehtoani enää ole olemassakaan seuraavana syksynä. Siksi maisteritutkintoni tulee olemaan torso, sekalainen miksaus erinäisiä kursseja, jotka eivät linkity toisiinsa.

Kajaanin AMK on kyllä malliesimerkki siitä laadukkaasta koulutuksesta. Pelialahan on siellä aivan huipputasolla. Jos olisin kiinnostunut pelialasta, olisin varmasti valinnut Oulun seudun ammattikorkeakoulun sijasta Kajaanin aikanaan.

Käyttäjän aleksin kuva
Aleksi Tiensuu

"Kajaanista lähdettiin muistaakseni samoihin aikoihin ajamaan alas myös opettajakoulutusta, muistanko oikein?"

Totta, joskin OKL:sta lähdettiin ajamaan alas huomattavasti epämääräisemmin perustein mitä TOL:sta.

"Jos opiskelijoita ei Kajaaniin riittänyt, ei se ole ruusuista ollut Oulussakaan."

Tietojenkäsittelystä kiinnostuneita opiskelijoita kyllä Kajaanissa ja Kajaaniin riitti ylenmäärin, sen osoitti KAJAK. TOL vain ei kyennyt houkuttelemaan näitä.

"Henkilökunta on riekaleina eikä siinä ilmapiirissä kovin innovatiivisia olla."

Eikä oltu aiemminkaan.

"Riittääkö edellä kirjoitettu kuvaamaan laitoksemme tilaa tarpeeksi hyvin?"

Eiköhän

"Minun ongelmani (ja motivaation karkaamisen syy) on ollut se, että vuosi opintojen aloittamisen jälkeen kuulin, ettei suuntautumisvaihtoehtoani enää ole olemassakaan seuraavana syksynä."

Kyseessä on ilmeisesti se "interaktiivisen median" suuntautumisvaihtoehto (en muista tarkkaa nimeä)?

Jos, se selittäisi paljon sitä, mistä mainitsit yllä: "Yliopistossa pärjää kun muistaa asioita ulkoa ja pystyy tarpeen tullen argumentoimaan hienosti..." Kyseistä suuntautumista on kritisoitu mm. tieteellisesti heppoisaksi ja noin muutoin epämääräiseksi. Ts. se on helppo linja. Mutta lienee parempi, etten kirjoita enempää aiheesta, kun perustan poentiaalisen pääaineesi arvaukseen.

"Pelialahan on siellä aivan huipputasolla."

Ainakin Suomalaisin standardein varsin kelvollista.

Käyttäjän HeidiMatkaselk kuva
Heidi Matkaselkä

Niin, tarkoitin lähinnä sitä, että jos Kajaaniin ei riittänyt yliopistopuolella opiskelevia tarpeeksi. Kyllä kai minä tulisin mieluummin yliopistolle Ouluun. Minusta pääkampuksella on aina jotenkin helpompi olla. Kaikki on lähellä jne.

Valitsin suuntautumisvaihtoehdoksi ohjelmistoliiketoiminnan. Kävin kyllä myös mainitsemasi digitaalisen median sv:n kursseja mielenkiinnosta, mutta ensisijaisesti ohjelmistoliiketoiminnan. Hyppää siitä sitten ohjelmisto- tai tietojärjestelmäpuolelle kun sv on valittu tarkkaan omaa kiinnostusta vastaavaksi.

Suomen näkökulmasta huipputasoa. :P

Käyttäjän MariaRajakari kuva
Maria Rajakari

Hyvällä asialla olet! Hienoa!

Toimituksen poiminnat