Heidi Matkaselkä Hajatelmia yhteiskunnallisista asioista jo vuodesta 1981. Tavoitteena tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen yhteiskunta.

Huomio yksinelävään

Näin vaalien aikaan on tapana puhua lapsiperheiden asemasta, vanhuspalvelujen toimivuudesta ja nuorten vapaa-ajanviettopaikoista. On hyvin tavanomaista, että kaikki ehdokkaat profiloituvat kuka nuorten ehdokkaaksi, kuka vanhuspalvelujen puolustajaksi. Profiloituminen onkin tärkeää, koska se auttaa äänestäjiä valitsemaan itselleen sopivimman ehdokkaan. Hyvin harvoin kuitenkaan näkee kenenkään profiloituvan yksinelävän ehdokkaaksi, vaikka yhden hengen talouksien määrä kasvaa Suomessa jatkuvasti. Eikö yksinelävien asema ole mediaseksikästä? 

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2011 yhden hengen asuntokuntien osuus Oulun asuntokunnista oli 45 prosenttia.  Koko Suomen vastaava luku oli vain hieman pienempi. Tästä huolimatta yksinelävien asemasta ei ole lähdetty laajemmin puhumaan edes näin kuntavaalien alla.

Yhteiskuntamme on rakentunut perhekeskeisyyden ympärille. Perheen perustaminen on yhteiskunnassamme normi, jonka edessä yksinelävä joutuu hyvin usein puolustautumaan. Koko yhteiskuntamme rakentuu kahden aikuisen tuloilla elävien kotitalouksien maksukyvyn mukaan. Vaikuttaa siltä, että yksinelävä on ei-toivottu, huono asukas kunnassa. Lapsiperheitä pidetään kunnissa hyvinä veronmaksajina. He kuitenkin käyttävät myös paljon sellaisia palveluja, joita yksinelävä ei koskaan tarvitse.

Huolimatta yksinelävien suuresta määrästä, päätöksentekomme tehdään pääsääntöisesti kahden hengen perhemallin mukaan. Huomiomme ei useinkaan kiinnity siihen, että yksinelävä maksaa kaikesta yksin. Mikäli jotain yllättävää tapahtuu, kustannukset kaatuvat yhden henkilön maksettaviksi kokonaisuudessaan.

Voiko asiaan vaikuttaa? Kyllä voi. Kuntapäättäjät voivat olla vaikuttamassa yksinelävän asemaan merkittävällä tavalla.

Kaavoituksella pystytään vaikuttamaan siihen, rakennetaanko kaupunkiin pieniä kohtuuhintaisia asuntoja riittävästi. Joukkoliikenteen tukeminen vaikuttaa etenkin yksinelävän arkeen, koska usein juuri he ovat autottomia. Kaupunkirakenne voidaan suunnitella siten, että palveluja on saatavilla myös keskustan ytimessä pelloilla olevien jättimarkettien ohella. Syrjemmässä olevien palvelujen saavutettavuuteen voidaan vaikuttaa joukkoliikennettä kehittämällä.

Palvelujen kohdentamisella voidaan vaikuttaa yksinelävän hyvinvointiin. Virkistys- ja liikuntapaikkojen pääsymaksuja voidaan alentaa myös heidän kohdallaan, jotka tulevat harrastamaan yksin tai kaverin kanssa. Kohdennetuilla tapahtumilla voidaan vaikuttaa yhteisöllisyyden vahvistumiseen.

Nämä ovat kaikki kuntapäättäjien käsissä olevia päätöksiä.

Kyseessä on arvokysymys. Tahdommeko me nähdä jokaisen oululaisen tasavertaisena kaupunkilaisena? 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat